9.06.1961 kokoontui kauppias Suomisen luokse joukko VPK aatteesta kiinnostuneita henkilöitä asiasta keskustelemaan. Keskustelun tuloksena päätettiin perustaa vapaapalokunta Veikkolaan. Keskustelussa käytetyistä puheenvuoroista kävi ilmi todellinen tarve pe rustaa vapaaehtoinen palokunta. Tärkein syy oli Veikkolan alueen väkiluku, joka lähentelee 600 asukasta, sekä tämän lisäksi melkoinen määrä huvilarakennuksia joissa asutaan vain kesäisin. Väliaikaisesti siksi kunnes yleisessä kokouksessa asiasta tarkemmin päätetään, valittiin vastaperustetun vapaaehtoisen palokunnan puheenjohtajaksi kauppias Suominen, joka on piirin kunnallinen palopäällikkö. Sihteeriksi valittiin opettaja Väänänen. Edellä mainitut yhdessä herrojen Ranta – Aho ja Åstrand kanssa saivat tehtäväkseen valmistaa sääntöehdotuksen yleiselle kokoukselle. Yleinen kokous tullaan pitämään heinäkuun 30 päivänä Lammijäven Vapaarannalla Lammaskalliolla. Tähän tilaisuuteen on myös tarkoitus saada palosuojelu ja torjuntanäytös kunnan muiden palokuntien avustuksella. Näytöksestä on ennakolta sovittu kunnan palopäällikkö Hoffmanin kanssa. Kokouksessa olivat läsnä keskusliiton edustajat herrat Jansson ja Vigell. Koska palokunta-aate ei tunne mitään poliittisia eikä kielellisiä rajoja, päätettiin vastaperustetun vapaapalokunnan nimeksi ehdottaa Veikkolan vapaaehtoinen palokunta – Veikkola frivilliga brandkår.
Palosuojelunäytös Veikkolassa
Heinäkuun viimeisenä sunnuntaina klo.16.00 oli Veikkolan lammaskallion seutuville kerääntynyt joukko asianharrastajia ja uteliaita. samaan aikaan alkoi kuulua tuttu, mutta aina vavahduttava ääni, paikalle ajoi kolme paloautoa palotorviaan hieman ulvottaen. Nämä olivat Kylmälän, Evitskogin FBK:t sekä kallion vakinainen Helsingistä. Varsinaisen ohjelman aloitti hallituksen puheenjohtaja V. Suominen lausuen läsnäolijat tervetulleiksi. Kunnan tervehdyksen esitti kunnanjohtaja G. Söderström. Palokuntien keskusliiton tervehdyksen esitti V. Leskinen.
Kylmälän ja Evitskogin palokuntien hienoilla kalustoillaan suorittaman havaintoesityksen jälkeen Veikkola näytti miten se tällä hetkellä on 40 vuotta ajastaan jäljessä, mutta lupasi myös mahdollisimman pian aloittaa ajan kiinnioton. Heidän esityksensä käsitti vanhan käsiruiskun käytön, ja tällöin kävi ilmi, että ellei palo pian sammu niin palomiehet sammuvat. Palontorjuntaesitysten jälkeen seurasi yleinen kokous, jossa päätettiin hallituksen kokoonpanosta seuraavasti: Puheenjohtaja Olavi Suominen, varapj. Oiva Ranta-Aho, rahastonhoitaja Kaarlo Vickström, sihteeri Teuvo Väänänen, varasihteeri Eero Noponen ja varalle Rainer Blom sekä Vilho Åstrand. Itseoikeutettuna jäsenenä palokunnan päällikkö Vilho Åstrand. Ensimmäinen varapäällikkö on Olavi Suominen ja toinen Oiva Ranta-Aho. Juhlapaikalle oli myös järjestetty makkaranpaistotilaisuus jonka tulot sijoitettiin VPK – FBK:n toiminnan rahoittamiseen. Voimme tässä ohessa mainita että palokunnan toiminta on jo alkanut myös nimensä mukaisesti, onhan se lähtenyt jo kahdesti hälytyksen johdosta osallistumaan sammutustöihin. Jäämme odottamaan nuoren esikoisen kehitystä ja runsasta jäsenistönsä määrää.
Tuon päivän aikoihin oli hälytyksiin menon tapahduttava omin kulkuvälinein ja Suominen toi ruiskun sille rakennetusta kopista omalla autollaan. Mutta jo seuraavana vuonna hankittiin palokunnalle autoksi Land-Rover jonka säilytyspaikka oli ainakin koululla sekä erään palokuntalaisen tallissa kahdessakin eri paikassa. Toiminta oli vireää ja lähes kaikki kylän pojat varmaan kuuluivat palokuntaan. Hankittiin vesisukellukseen tarvittavat välineet sekä puku, ja käytiin sukeltamassa kun kysyntää oli aina viroa myöten.
Runsaan kymmenen vuoden jälkeen kuitenkin huomattiin ettei pieni paloautomme oikein soveltunut sen ajan vaatimuksiin ja tehtäviin. ( Asukasmäärä / Liikenne ) jotenka 1976 ryhdyttiin toimiin isomman auton saamiseksi Veikkolaan. Rahoituksen järjestelemisessä oli vain tekemistä koska aina tarvitaan myös omaa osallistumista. Auto Mercedes Benz LF 911 kuitenkin tuli ja uutta kalustoa sen myötä Kyllä tuntui hienolta kun oli kalustotilaa, vettä sekä vielä miehistötilaakin samassa autossa.
Vielä puuttui kuitenkin paljon, ja yksi tärkeimmistä oli oma paloasema. Autot olivatkin vuokratallissa sijoitettuna peräkkäin ja ahdasta oli. Vuonna 1982 palokunnalle tarjoutui mahdollisuus ostaa koko kiinteistö, jossa paloautomme oli sijoitettuna. Kaupat tehtiinkin 27.12.1982 ja näin meille tuli omat tilat. Mutta niin se vaan on ettei mikään tuntunut riittävän, kun kylä sen tuomin tehtävin palokunnalle kasvoi, niin kasvoi myös palokunnan kalusto ja tarvittiin lisää tilaa. Hankittiin KS 87 ja rakennettiin uusi palokunnan osa maatallien päälle. Näissä tiloissa on sitten toimittu tähän päivään.
Historiamme suurimpien hankkeiden aikana on hallitusta johtanut Olavi Suominen, Stig Packalen, Kalevi Suominen, Raimo Vihko ja Jörgen Grönholm. Historiamme tuntee neljä päällikköä järjestyksessään vuodesta -61 tähän päivään Vilho Åstrand, Kaarlo Vickström, Juhani Jokinen ja Sami Viholainen.
Palokunnallamme on myös ystävyyspalokunta Saksan Behrenseenissä joidenka seurassa olemme saaneet viettää monta ikimuistoista hetkeä, niin meidän vieraillessamme saksassa, kuin heidän vieraillessaan Suomessa.